Tämä viikko onkin mennyt huomattavasti edellistä viikkoa rauhallisemmin ja on jäänyt oman olon tutkailulta aikaa myös vauvan tavaroiden järjestelyyn. Nyt onkin sitten melkein kaikki valmiina eli hoitopöytäsysteemi viritelty, vaatteita pesty ja lajiteltu kaappiin ja kehtokin saapui postissa eilen. Se pitäisi kuitenkin vielä asentaa makuuhuoneen kattoon koukuilla ja tietysti laittaa siihen pesä valmiiksi pientä varten.
Viime perjantaina rv 34+4 oli neuvolakäynti ja siellä taas mittailtiin verenpainetta, mikä heitteli aika lailla viiden minuutin aikana (eka mittaus 131/96 ja toinen mittaus 115/67) ja pulssi oli vain 43. Siksipä neuvolantäti varoitteli minua autonrattiin tarttumasta, ettei huimauskohtaus, joita tässä on nyt ollut jonkin verran, sattuisi juuri silloin. Toisaalta enpä ole toukokuun alun jälkeen autoa uskaltautunut ajamaankaan, kun jo pelkkä kyydissä istuminen aiheuttaa supistuksia. Paino oli pudonnut 100 g edelliseen mittaukseen verrattuna ja nyt on raskauden alusta lähtien tullut kiloja lisää 1,3. Eli tässä tuskin enää sinne edellisten raskauksien reilun 10 kg:n painonnousuihin päästäänkään. :) Sf-mitta oli huikeat 36,5 cm, mikä pompsahti taas reilusti yläkäyrän yläpuolelle. Vauva liikkui hyvin ja syke oli 136. Joten ihan hyvä neuvolakäynti oli, paitsi että kovasti siellä varoiteltiin odottamasta kotona supistusten kanssa sitten liian kauaa, kun kuitenkin paikat jo lähteneet kypsymään. Eli herkästi pitää vaan lähteä synnärille näytille, jos siltä tuntuu.
Viikonloppu menikin sitten vauvan tavaroita järjestellessä ja se kyllä tuntui iltaisin kipuiluna ja supistuksina. Kuitenkaan supistuksia ei tullut säännöllisesti, joten harjoittelua siis vain. Lisäksi sunnuntaina iski aurallinen migreenikohtaus, mikä veti olon koko päiväksi ihan omituiseksi. Para-Tabs 1 g onneksi esti pahimman kivun alkamisen.
Tällä viikolla olikin sitten eilen keskiviikkona äippäpolikäynti rv 35+2 ja siellä olin ensin ktg-käyrällä, missä alkoi jälleen migreenikohtaus auraoireilla. Sain heti 1 grammaisen Panadolin ja pystyin sitten olemaan käyrällä sekä lääkärin vastaanotolla. Tosin olo oli aika sekava ja ihan varma en ole kaikesta, mitä tuli suusta päästettyä. :) Käyrä oli hyvä ja muutama mojovampi supistuskin siihen taas piirtyi. Sen jälkeen lääkäri ultrasi vauvan ja kaikki näytti hyvältä ja on kuulemma oikein virkeä ja terhakka vauva - teki siellä ultrattaessa hengitysharjoituksia ja liikuskeli kovasti. Eikä vieläkään suostunut paljastamaan sukupuoltaan, joten ilmeisesti synnytyssalissa se sitten selviää. :) Painoarvio oli nyt 2,6 kg, joten hieman keskikäyrän yläpuolella mennään, muttei siis liian isoksi näytä sokereista huolimatta kasvavan. Lääkäri teki myös pikaisen sisätutkimuksen, eikä sillä osastolla ollut tapahtunut edistystä eli noin kahdelle sormelle on kohdunsuu auki, paikat pehmeät ja kanavaa vielä hieman jäljellä. Joten katsellaan miten homma tästä edistyy.
Tänään olikin sitten ensimmäistä kertaa diabetesryhmän kokoontuminen, kun aiemmin olen aina ollut estynyt eli osastolla hoidossa. Hieman kyllä diabeteshoitaja ihmetteli, miksi diabeteslääkäri minut nyt tässä vaiheessa siihen ryhmään ohjasi, mutta tulipahan nyt noita ravintoasioita sitten kerrattua. Kuitenkin kaiken kaikkiaan ihan turha käynti ja näin hellepäivänä vei minulta kyllä voimat tyystin. :/
Lapset lähtevät tulevana sunnuntaina isovanhempien kanssa kahdeksi yöksi Tallinnaan, joten ollaan miehen kanssa ihan kahdestaan. Sehän olisikin vauvalle sopiva hetki syntyä, kun ei olisi lastenhoito-ongelmaakaan. ;) Tosin maanantaina tulee vasta rv 36 täyteen, joten parempihan Öttiäisen olisi vielä tuolla yksiössään viihtyä. Mutta siltikään en pistäisi pahitteeksi, vaikka meidän 8-vuotishääpäivän (12.7.) kunniaksi jotain tapahtuisikin. Parina yönä on kyllä juilinut alavatsaa siten, että olen heräillyt siihen kipuun monen monta kertaa, muttei varsinaisia supistustuntemuksia ole kuitenkaan säännöllisemmin ollut. Aika siis näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti