lauantai 14. toukokuuta 2011

Edelleen sairaalassa

Eilen oli täällä blogissa jotain teknisiä ongelmia, kun yritin kirjautua, joten jäi kuulumiset päivittämättä. Mutta siis nyt eilisen ja tämän päivän kuulumiset. Eilen aamupäivällä ultrattiin ja lääkäri kuitenkin päätyi siihen, että kotiinlähtö koittaa vasta alkuviikosta, jos mun enemmän jalkeillaolo ei pahenna tilannetta. Eli sain luvan jo jaloitella osastolla ja piipahtaa jopa sairaalan pihallekin. Tosin olo on vielä tästä makaamisesta sen verran heikko, etten tänäänkään uskaltanut lähteä "hurjastelemaan" kuin osaston käytävälle. Ultrassa kohdunkaulaa oli siis tiistaina upeat 47 mm, mutta tänään oli lukema 35 mm, mutta sekin siis ihan normaali. Kohdunsuu on sormelle auki, mutta sekään ei ole kuulemma uudelleensynnyttäjillä huolestuttavaa. Öttiäisen painoarvio oli reilu kilo. Supistelee tosin edelleen välillä säännöllisesti ja kipeästikin, joten kovin hurjasti ei nyt viikonloppuna lätkää ja euroviisuja auta kannustaa. :)

Niin ja sokereista vielä eli kovasti on säätämistä sopivien insuliiniannosten määrittämiseksi. Minulla on sokeriarvot vaihdelleet tässä useimmiten seuraavasti: paasto 5.7-6.9 ja aterian jälkeiset 7.8-13.2. Vain muutama arvo on ollut alle rajojen eli paasto alle 5.5 ja tunti aterian jälkeen alle 7.8. Alkuun meni 10 yksikköä pitkäkestoista insuliinia ja nyt sitä menee jo 34 yksikköä! Ateriainsuliinia aloiteltiin kolmella aterialla 3 yksikköä kerralla ja nyt sitä menee aamulla 16, päivällä 12 ja illalla 10 yksikköä. Ja siltikään ei arvot pysy kurissa... Ja kuitenkin tosi tiukasti noudatan tätä sairaalan ruokavaliota eli yhtään en ole omia eväitä syönyt. Blääh!

Tämä lauantai on mennyt leppoisasti mukavien huonekavereiden kanssa jutustellen. He ovatkin nostaneet minun henkisen jaksamisen normaalille tasolle ja piristäneet todella mielialaa, vaikka aiemmin jopa itketti ja oli olo muutenkin kurja näitä juttuja pohdiskellessa. Ja jollain tapaa on ollut lohduttavaa kuulla, että heillekin lääkärit antavat toinen toistaan ristiriitaisempia tietoja eli en siis ole ainut. Lisäksi mies ja tytär piristivät vierailullaan ja toivottavasti huomenna myös poika ehtisi mukaan - tänään kun oli eskarikaverinsa luona leikkimässä iltapäivällä.

Maanantaita siis täällä odotellaan. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti