Olen 36-vuotias kahden lapsen äiti ja odotan kolmatta. Eli iltatähti olisi nyt tuloillaan - vanhemmat sisarukset ovat 6- ja 9-vuotiaita. Tämä odotus saikin nyt yllätyskäänteen, kun raskausviikolla 26+0 menin neuvolaan ja valittelin siellä jo melko napakoitakin supistuksia. Sainkin heti ajan lääkärille ja siellä sisätutkimuksen ja ultrauksen jälkeen diagnoosiksi sain: suuri ennenaikaisen synnytyksen vaara. Kohdun kaulakanavaa oli vain 14 mm jäljellä ja sekä kohdun sisä- että ulkosuu olivat avautumassa. Lisäksi vauvan pää painoi kohdunsuuta aiheuttaen fonnellin ilmiön eli se tarkoitti käsittääkseni sitä, että kohdunsuu lähti siitä painosta aukeamaan. Lääkäri laittoi minut heti vaakatasoon ja kutsuin miehen viemään minut äitiyspolille, missä diagnoosi varmistui ja lääkärit kertoivat tämän merkitsevän vuodelepoa sairaalassa vähintään viikolle 32+0 eli kuusi viikkoa..! Ja luultavimmin lähtisin sairaalasta vasta kahtena kappaleena.
Minut kärrättiin osastolle ja olihan tässä asiassa sulattelemista. Lisäksi sain piikillä supistuksia estävää lääkettä, vauvan keuhkoja kypsyttävää kortisonia sekä verenohennuslääkettä ja tukisukat estämään veritulppia. Vessassa tuossa parin metrin päässä sain käydä, mutta suihkuun ei pariin päivään ollut menemistä. Miehen tehtäväksi jäikin sitten hoitaa kotona asioita kuntoon.
Onneksi sain tänne sairaalaan läppärin, jolla pääsen pitämään vähän yhteyksiä ulkomaailmaan. Tosin kyljellään yhdellä kädellä kirjoittaminen on melko vaivalloista, joten pitkiä tarinoita ei kerralla jaksa.
Jatkan myöhemmin tämän ensimmäisen viikon tapahtumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti